31.7.11

Rhombus 2

Toinen pari Rhombus-sukkia valmiina. Aloittelin näitä kevään retriitissä enkä ole näitä mitenkään ahkerasti tehnyt, kun tarkoitus oli saada nämä joskus syksyksi valmiiksi, äidillä kun ei ole käyttöä sukille kesällä. Nelisen kuukautta satunnaista miittineulomista ja kah, nyt ne ovat valmiit.

Näissä käytin lankana myös Wollmeisea, mutta 100% merinon sijaan twiniä (turkoosi sukka on twiniä, Türkis ja vihreä merinoa, Zarte Knospe). Valitsin twinin koska siinä on keinokuitua vahvisteena ja se kestää paremmin käyttöä. Äitini kun omistaa huomattavasti vähemmän villasukkia kuin minä ja ne vähät sukat saavatkin enemmän käyttöä.

Twin ja merino Wollmeiset ovat koostumuksen lisäksi myös hieman eri paksuisia, 100% merino on sitä itseään, superwash merinoa, siinä on 526m 150g kerässä, twinissä on 80% merinoa ja 20% nailonia ja 466m 150 g kerässä. Eroa on siis 60m kerässä.


A second pair of Rhombus socks is finished. I started these on the spring knitting retreat and I haven't been that active in knitting them so it took me about four months to finish. The aim was to get them done by autumn, since my Mom does not have that much need for wool socks in the summer. But see, now they are done.

For this pair I used a different yarn, Wollmeise twin instead of 100% merino (the turquoise sock is twin, Türkis and the green one is merino, Zarte Knospe). I chose twin because it has nylon for better strength for my Mom has fewer socks than I do so the ones she has get more wear.

Twin and merino Wollmeises have not just different composition but also different thickness. 100% merino is just that, superwash merino with 526m on 150 g skein. The twin has 80% superwash merino and 20% nylon with 466m on 150g skein. So the difference is 60m.

- -

Seurasin ohjetta ja neuloin 2mm puikoilla nämäkin sukat. Alku on hieman erilainen, 202n-joustinneuleen sijasta tein 2o3n-joustinneuletta ja jatkoin joustinta aina siihen asti kunnes vastaan tuli ensimmäiset silmukankierrot. Aloituksesta tuli mielestäni aika kiva.

Paksuusero näkyy aika hyvin varren pituudessa - ohjeen mukaan tehtynä (joustin on senttimäärältään sama kummassakin) varresta tuli hieman pidempi


I followed the pattern and used 2 mm needles. The difference in thickness can be seen in the cuffs. The ribbing part is the same cm length in both, but the cuff on the blue sock is a bit longer than on the green.

- -

Sinisen sukan varsi on myös hieman leveämpi kuin vihreän. Jalkaosassa ero ei ole niin huomattava, koska pohja on sileää neuletta. Pituus on myös molemmissa suunnilleen sama, mutta sinisessä on puolikas mallikerta vähemmän.


The cuff on the blue sock is also a bit wider than on the green. The difference is not so noticeable on the foot part for the bottom is stockinette stitch. Also the length of the foot part is about the same on both, but the blue has half a pattern less than the green.

- -

Vaihtamalla lanka paksummaksi saa hieman väljemmän sukan. Oma jalkani on aika rintava, joten sininen sukka on hieman helpompi vetää jalkaan, koska se on väljempi tuosta kantapään kohdalta.

Sininen sukka on hieman hillitympi, koska käytin siinä pienempiä helmiä kuin vihreässä. Ja jos taannoinen anonyymikommentoija sattuu lukemaan, niin ei helmet sukassa mitenkään omituista ole eivätkä ne välttämättä mitenkään häiritse kengässäkään jos ei käytä kovin isoja sukkia. Eikä niitä tietenkään kannata jalkapohjan puolelle tai kantapäähän laittaa. Omat sukkani eivät ole tarkoitettu kenkäsukiksi ollenkaan, vaan ihan kotihipsutteluun, niin helmet tuovat hieman luksusta arkipäivään.

- -

So if you change the pattern yarn to thicker one, you get a bit looser sock. My feet are quite wide around the heel-top part (is it called high instep?) so the blue one is a bit easier to pull on.

The blue sock is a bit more understated than the green one for I used darker and smaller beads on it. And if the anonymous commentor is reading - the one that was dubious about the wisdom of putting beads on socks - it's not that strange. Just choose small enough beads if you want to wear your socks with shoes so that they don't bother you - and of course do not put any beads on the bottom or on the heel. I'm not planning on wearing my socks with shoes so that is why I chose beads with a bit more bling on them. Something to brighten the day when at home.


30.7.11

Ravintola Gaijin - Restaurant Gaijin

Täytin eilen vuosia ja kävimme miehen kanssa juhlistamassa sitä ravintolassa niinkuin tapana on. Tällä kertaa ravintolaksi valikoitui Gaijin. Söimme nimikkomaistelumenun, jossa oli yhdeksän ruokalajia. Ruoka oli pääasiassa hyvää, varsinkin Pork Bun jäi erityisesti mieleen, samoin possun poski ja ribsit. Myös sashimi oli hyvää, mutta niin se yleensä onkin. Kampasimpukka-annos oli hieman epäonnistunut soosinsa kanssa (soosi ei oikein lähtenyt mukaan) ja jälkiruoassa maistui lähinnä sitrus. Mustikan maku on senverran heikko että se ei oikein päässyt tuon limen ja sitruunamelissan yli.

Itse hieman ihmettelin kattaus-mentaliteettia, eli varaukset on jaettu neljään kahden ja puolen tunnin osioon (joista toki pari menevät hieman lomittain). Meille ei ihan nappiaikaa osunut, ja paikka oli täynnä, mutta sitten saimme peruutuksen kello 20 kattaukseen. Itse olisin halunnut aloittaa noin tuntia aiemmin, mutta tätä mahdollisuutta ei edes ollut. Alkuruoat tulivat pöytään todella ripeästi, hieman liiankin nopeasti, sillä olimme vielä nauttimassa alkudrinkkejä kun pöytään kannettiin ensimmäinen ruokalaji ja tarjoilija toi ruokaviinin. En ottanut viinipakettia, koska sen sisältämä viinimäärä oli aika suuri aikaan nähden, vaan join lasin tarjoilijan suosittelemaa valkoviiniä, mikä olikin hyvää - ja nimeltään teemaan sopivaa - Amerikkalaista Rieslingiä nimeltä Kungfu Girl.

Kokonaisuudessaan ravintolakokemus ei kyllä ollut hintansa arvoinen. Fine dining-hinnalla kuvittelisi saavan hieman rauhallisemman ympäristön. Liekö Farangin menestys noussut hieman hattuun vai mistä oli kyse, mutta paikkaan oli tungettu aivan liian paljon pöytiä. Meidänkin pöytänaapurimme oli n. 10 cm päässä ja oma pöytämme oli tungettu aivan seinään kiinni. Akustiikka oli huono joten paikassa oli todella kova meteli ja päälle vielä taustamusiikki. Tunnelma oli aika ruokalamainen ja piti suunnilleen huutaa että pöytätoveri kuuli mitään - mikä tietysti lisäsi meteliä entisestään. En nyt tarkoita että pitäisi olla hiljaa ja hissutella, vaan että voisi keskustella pöytäkaverien kanssa normaalisti huutamatta. Entäs jos meitä olisi ollut vaikka neljä? Tämän vuoksi tuskin tulen vierailemaan paikassa toiste, mikä on sinänsä harmi koska ruokalista oli mielenkiintoinen. Kolmasosa pöydistä pois ja parempi akustiikka niin ruokailukokemus paranisi huimasti.

- -

Yesterday was my birthday and I celebrated it with my husband by going to a restaurant, as is our custom. This time we chose Gaijin. We had the signature tasting menu, which consisted of nine courses. The food was mainly good, especially the Pork Bun, Baby Back Pork Ribs and Gaijin Hot Hot Pot. The sashimi was also good, but it generally is. The dish with scallops was not so spot-on, though all the ingredients were good, the whole did not work for the sauce did not want to stick to the scallop...or maybe it was meant to be drunk, I do not know. Also the dessert did not work for the combination of citrus (lime and lemon balm) was too strong for blueberry and the dish tasted mainly of citrus.

What was a bit surprising and odd to me was that the reservations were divided into four overlapping two and half hour sittings. I would have preferred to start at seven, but that was not offered and the restaurant was full. But we got a cancellation for the 8 pm setting so we chose that. The starters came to the table really, really quickly, too quickly in fact for we had just barely tasted our before dinner drinks when the waiter came with the food and the wine. I did not want to take the recommended wine package, for the amount of wine was a bit too much for the time. Instead I chose a riesling recommended by the waiter - an American wine called Kungfu Girl. That really went well with the whole menu.

All in all the dining experience was not worth the money. For with Fine Dining prices you'd expect a bit more ambience. Maybe it was the success of Farang (their other and first restaurant) or maybe something else, but the restaurant was too packed. There were too many tables for the space - the next table was about 10 cm from ours and ours was jammed right to the wall - and there was a "lounge bar" as well. The acoustics was horrible, or non-existing, which meant it was really noisy and there was some background music as well which contributed to the poor sound environment. The feeling was of a lunch diner - you had to practically shout to be able to have a conversation with the person sitting opposite to you. I do not mean that you have to be quiet and speak in whispers, but it would be nice to have a conversation in a normal voice. You could hardly hear what the waiters were saying when they brought you the food. What if there would have been four of us? For this reason I doubt I'll go there again, which is a shame for the menu seemed interesting. A third less tables and some improvements in acoustics would make the place much nicer.

- -

Päätän ravintola-arvioni tähän, huomenna sukkia.

- -

This concludes my restaurant review, tomorrow some socks.

23.7.11

Laiska neuloja - Lazy knitter

Neulomiseni on ollut aika tylsää viimeaikoina, ja tylsästä neulonnasta on tylsä blogata. Siispä ei sitäkään ole tullut oikein tehtyä. Mutta ehkä nyt voisi olla jotain näytettävää - olen lomaillut viikon, käynyt Tallinnassa, purkanut, neulonut uudelleen ja tehnyt mallitilkkuja ja muuta pientä.

- -

My knitting has been really boring lately and boring knitting makes boring blogging. That is why I've been so quiet lately. But maybe I should show you something at least - I've had a week's worth of holidays, been to Tallinn, frogged and reknit, made swatches and other small stuff like that.

- -

Purku-uhan alla jo pidempään ollut Cloud päätyi takaisin langaksi eilen illalla. Calmer on ihan kivaa lankaa ja sitä on surku säilytellä kaapissa käyttämättä, sillä joku tuossa Cloudissa tökki sen verran ettei sitä kauheasti ole tullut päällä käytettyä. Ehkä se oli hieman liian lyhyt neuletakiksi, ja ehkä en oikein ikinä tiennyt mitä sinne alle laittaisin, toisaalta reunapitsi ei ikinä oikein istunut hyvin edestä, ehkä se oli kaikki yhdessä. Oikeastaan pidin vain tuosta reunapitsistä ja sen jätinkin purkamatta. Yritän tästä uudestaan jotain neuletakkia - Kim Hargreavesilla on monia vastaavanlaisia reunapitsillisiä malleja - tai sitten vain sävellän jotain itse tuolta pohjalta. Toisaalta tekisi mieli pistää tuota pitsiä vaikka hihansuihin ja kaulukseenkin kanssa. Saa nähdä.


A knit that has been under the threat of frogging for a while now was Cloud. Calmer is too nice a yarn just to sit in one's closet unused. Something always bothered me about that cardi so that it never got too much wear. Maybe it was the fact that it really was a bit too short for me. Maybe it was the way the lace edging never behaved nicely at the front. Maybe it was the fact I never really knew what to wear underneath for blouses were too bulky. Maybe it was just all those things together and more. I think what I really liked about the pattern was just the lacy edging on the bottom. I decided to save that and use it as a base for some future knit. Kim Hargreaves has quite a few designs based on similar lacy edgings. Or maybe I just make something up. For I quite like the idea of using the lace on sleeve edgings as well. We'll see.

- -

Aloitin kevään retriitissä Paper dolls-puseroa. Paitsi päätin valita kuvioksi Totoron. Sain nykerrettyä viikonlopun aikana alaosan kaksivärisen joustimen, jonka sitten myöhemmin päätin purkaa koska se oli liian tiukka. Pääsin jo kerran yläosan kaarrokkeen kuvioissa vauhtiin, mutta kun kokeilin paitaa päälle totesin että kuvio-osa ei jousta tarpeeksi ja hihat olivat liian kapeat. Pistin jutun poikki ja päätin aloittaa väliaikaisella aloituksella suoraan kaarrokkeesta. Loin epämääräisen määrän silmukoita (paljon lisää hihoihin ja hieman lisää etu- ja takaosaan) ja olen taas vauhdissa. Purin sitten lopulta vartalo-osankin, koska en todellakaan rupea silmukoimaan moista määrää silmukoita, helpompaa on vain jatkaa kaarrokkeen reunasta toiseen suuntaan. Näin sitä neulotaan tylsästi, aloitus - purku, purku, aloitus. Luulenpa että loppujenlopuksi alkuperäisestä ohjeesta jää jäljelle idea ja tuo pääkuviota reunustava raita. Villaneuletta helteellä, ihanaa.

On the spring knitting retreat I started knitting the Paper Dolls sweater. During the weekend I managed to knit the bottom corrugated rib portion which I ended up ripping later for I discovered that the i-cord cast-on was too loose (or the first row after that) and the ribbing portion itself was a bit too tight. Then I kept on going and started the yoke pattern. At some poing when I had progressed up the yoke a bit I tried it on and discovered that yes, as I had thought earlier, the sleeves were a bit too tight. The colourwork portion was too tight to accommodate my upper hands and it pulled a bit too tightly. So, I decided to rip the yoke and save the body portion. Then I did a crochet cast-on and started straight from the yoke by adding more stitches to the sleeves and a few to the back and front part of the body. Then I decided to rip the body part also for I do not want to graft that many stitches. It is easier just to knit downwards from the crochet cast-on. I think I end up using only the idea and the colourwork band surrounding the main pattern of the original, for I'm going to make Totoros instead of dolls.

- -

Viime tiistaina järjestimme invaasion Tallinnaan Ravelryn Kahelit-ryhmän voimin. Meitä taisi olla loppujenlopuksi 27 matkailijaa. Menimme melkein kaikki ensin Karnaluksiin ja sieltä hajosimme pienempiin ryhmiin. Koska minulla ei ollut mitään järkevän kokoista neuletta kesken niin aloitin reissuhuivin. Halusin jotain käyttökelpoista joten malliksi valikoitui Helen Stewartin Radiance Shawl (Ravelry-linkki). Ohjeen muistilista-muoto on kätevä ja sain sen mukaan hieman yli 10% huivista tehtyä matkan aikana. Vielä on neulottavaa jäljellä. Lankana on ihanan pehmeä ja sinivihreä BC Garnin Silkbloom Extra Fino.


Last Tuesday the Ravelry-forum Kahelit invaded Tallinn. I think there was all in all something like 27 people and most of whom ended up in Karnaluks first. After which we split into smaller groups to further investigate the city and its yarn and other shops. Since I didn't have a suitable travel-knit I had to start something new. I wanted a shawl, something practical and not too lacy and I ended up with Radiance Shawl (rav-link) from Helen Stewart. I liked the list-form of the pattern and according to it I managed to finish a bit over 10% of the shawl during the trip. The yarn I'm using is a lovely blue-green BC Garn Silkbloom Fino.

- -

Matkalta tarttui mukaan Grunilla-helmikaupasta hieman vihreitä lasihelmiä ja pari lasikukkaa. En nyt hirveän kauheasti ihastunut kaupan valikoimiin - siemenhelmiä siellä oli kyllä aika runsaasti, lisäksi lasihelmiä ja puuhelmiä, mutta yleisesti valikoima oli hieman rihkamaisen oloista. Itse käytän mielelläni hieman aidompaa tavaraa.


I picked up a few glass leaves and flowers from Grunilla pearl shop. There were quite a few seed pearls, some wooden and glass pearls but all in all the selection was somewhat poor. I prefer a bit more "genuine" materials myself so I just bought these.

- -

Karnaluksista löytyi langan lisäksi pieniä kristallikartioita. Tuskin mitään Swarovskia, mutta ihan kauniita kuitenkin.


From Karnaluks I found these crystal bicones. They are no Swarovski's but pretty nonetheless.

- -

Langasta puheenollen...Karnaluksista ostin kilon Shoeller + Stahlin Fortissima Cotton-sukkalankaa. Ja ei, en aio kutoa näistä sukkia armeijalle, vaan ajattelin tehdä niistä koneella jonkinlaisen neuletakin. Siihenkään en tarvitse kiloa, mutta tuo tukkupakkaus oli vaan niin paljon edullisempi verrattuna yksittäiskeriin, tässä kerähinnaksi verojen kanssa tuli 3.30 euroa.
Lanka tuntuu miellyttävältä, siinä on melkein puolet puuvillaa, joten siitä tulee varmasti kiva välikausivillis.


Speaking of yarn...I got a kilo of Schoeller+Stahl Fortissima Cotton sock yarn from Karnaluks. And no, I'm not going to knit socks for an army instead I'm going to use this at the machine knitting class to make a knit of some sort. And I doubt I'll end up using a kilo of this stuff it's just that the whole pack was so much cheaper compared to individual balls. I ended up paying 3.30 euros per ball and that's not bad. The material is nice, it has almost half and half of cotton and wool with a little bit of plastic thrown in, after all it is a sock yarn. But I think it will make a very nice autumn-early winter knit.

- -

Toiset ja viimeiset reissun lankaostokset ovat tässä: 10 kerää Rowanin Bamboo Tape-lankaa siniharmaana. Tästä kaavailen puseroa viime kesänä ostetun kukkahameen kaveriksi. En nyt tiedä kuinka järkevä ostos tämä oli, sillä lueskelin Ravelrystä että tämä venyy käytössä kovasti. Toisaalta nyt kun sen tiedän teen jotain kevyttä - en siis mitään pitkähihaista - ja pienemmillä puikoilla. 100% bambu taitaa kyllä olla hieman vaikea materiaali, en siis ihmettele että tätä lankaa ei myydä enää.


The second and last yarn purchase from this trip is here: 10 balls of Rowan Bamboo Tape in greyish blue. I have a skirt from last summer that needs a top and this colour is spot-on. Though I'm not so sure now how good a purchase this was for I've read on Ravelry that this yarn, or knits made from it, stretch quite considerably when worn. Though now I know so I can plan accordingly. So I will make something light - no long sleeves - and knit with smaller needles. Hopefully those will make it behave a bit better. Though 100% bamboo is a challenging material, I hear, so it's no wonder this yarn is discontinued.

- -

Katselin kyllä vironvillojakin sillä silmällä, kun haluaisin isomman Revontuli-huivin. Mutta en oikein osannut päättää... Sateenkaarivillaa vai lila-vihreää? Keskipaksuista vai sitä ihan ohutta? Toisaalta sateenkaari-Revontuli olisi kiva ohuesta yksisäikeisestä, mutta minulla on jo yksi. Tuo on siitä kaksisäikeisestä mutta voisi olla isompikin. Mutta onko se hieman tyhmää tehdä kaksi samanväristä huivia? Toisaalta voisinhan aina lahjoittaa tuon ensimmäisen pois. Toisaalta se lila-vihreä tummempisävyinen lanka oli myös kaunista. Ah, päättämättömyyttä. Ehkä olen päättänyt jo jotain ensi kuun puoliväliin mennessä kun menemme perheporukalla Tallinnaan, ehkä en.

- -

I did look at estonian wool too for I would like a larger Revontuli-scarf. But I could not decide...rainbow wool or violet-green? Two-ply or the lacy single-ply? On one hand a rainbow-Revoltuli from single-ply would be nice but I already have one. That is from the thicker two-ply but it could be bigger. But is it a bit daft making two scarf from the same colourway? On the other hadn I could always give the first one away. Although the darker violet-green is also lovely. Ah, decisions, decisions. Maybe I have made up my mind by the time we go to Tallinn with the family (next month), maybe not.