31.10.05

Heja Sverige!

Katson toipuneeni aikaerorasituksesta sen verran että voin palata blogaamisen maailmaan. Eipä silti että kukaan olisi laskemassa (minä), mutta tämä taisi olla seitsemäs ulkomaanmatkani tänä vuonna. En silti mitenkään pärjää eräille, mutta onhan se jo jotain. Tukholmasta tarttui mukaan kaikenlaista, kamaa Lushilta (Ocean Salt on aivan ehdotonta), kirjoja Science Fiction Bokhandelnista (uusin Tad Williams, Max Barry ja Jonathan Carroll), kallonmuotoinen pesusieni (koska se on ihan ihq) ja heijastimia (illat ovat pimeitä).



I feel that I've recovered somewhat from the jet-lag and can return to the land of blogging. Not that anyone's counting (me) but I believe this was my seventh trip to foreign regions this year. That's nothing compared to what some people have been up to but not bad, I'd say. The stuff that came home with me from Stockholm include stuff from Lush (the Ocean Salt is a must), books from Science Fiction bokhandeln (the latest Tad Williams, a Max Barry and a Jonathan Carroll), scull-shaped sponge (because it was so sweet) and reflectors (the evenings are very dark).

- -

Salamavalo ja heijastimet eivät sovi yhteen, ainakaan jos haluaa saada aikaiseksi kuvia joista saa jotain selvää. Tässäpä siis lähikuva heijastimisita. Kyllä nyt kelpaa näkyä.



Flash and reflectors do not go together, at least if you want to have pictures with details. Here's a close-up of the reflectors without a flash. Now it's nice to be seen.

- -

Lankakaupoissakin kävin. Käväisylistalle pääsivät Svensk Hemslöjd, This Side Up (Österlånggatan jotain) ja Anntorp's Väv (Österlånggatan 11). Mutta ka, lanka ei miellyttänyt - vaikka Debbie Blissin Alpaca Silk oli aivan ihanaa - ja mukaan pääsi vain yksi vyyhti. Kotona odottava Maya haikaili kavereita ja sille päätin sitten kamun ostaa. Mutta kaikessa viisaudessani (ja matkatavaran minimoimiseksi) otin mukaan vain langan vyötteen ja kaupassa oli useampi vyötteetön lankakerä, niin tässä tulos. Eihän nämä nyt oikein samaa sukua taida olla (tummempi on uusin ostos), mutta kai näistä jotain keksii. Näitä hiplatessani tuntui kotona kököttänyt kovin laihalta ja kalpealta ja pistinkin sen puntariin. Tulos: 75g. Uusi kerä: 112g. Hmmh? Eikös Mayaa pitäisi myydä 100g:n erissä?



And yes, I did manage to visit some yarn stores too. I went to Svensk Hemslöjd, This Side Up (Österlånggatans something) and Anntorp's Väv (Österlånggatan 11). But lo, I did not feel like buying yarn - even though the Debbie Bliss Alpaca Silk was lovely - and I came home with only one skein. The poor Maya I had at home had been feeling lonely and wanted some company and I decided to buy it. But in all my wisdom (and packing light) I only took the yarn label with me and there were more than one yarn without a label in the store and this is what I ended up with. I believe these are not closely related (the lighter one is the old one) but I hope I can think of something to do with them. As I compared the two the old one looked so pale and thin that I decided to weight them. The old one: 75g. The new one: 112g. Hmmh? Isn't the standard packaging size for Maya 100g?


1 comment:

Kati E said...

Vähän makeet heijastimet. :D