Tänään oli taas yksi niitä päiviä. No niitä, jolloin tekisi mieli kirota viidenteen polveen kaikki sen jälkeläiset joka ikinä keksi opettaa minulle neulomista tai vaihtoehtosesti toimittaa itsensä hoitoon sen vuoksi että ikinä sai päähänsä tehdä mitään langasta. Päivä alkoi ihan tavallisesti...minulla oli koko kämppä itselläni (no, kissaa lukuunottamatta) ja tuijottelin Seasonstorelta tilaamaani pakettia. Sain vihdoinkin lisää mustaa Silanaa, jotta voisin tehdä jotain jo olemassaolevista langoistani ja sitten mukaan hyppäsi jotain muutakin. Punainen kerä on luksussukkalankaa (65% merinovillaa, 15% silkkiä, 16% polyamidia ja 4% kashmiria) ja viininpunainen on Tusshenaa (väri nimeltään - yllätys - tumma viininpunainen, dunkel weinrot).
Today was one of those days. You know, when you want to curse everybody and their uncle for introducing you to the idea of knitting and were seriously thinking of committing yourself for ever having entertained the idea of doing anything with yarn. The day began ordinarily enough. I had the whole flat to myself (well, except for the cat) and I was staring at my box from Seasonstore. I finally managed to get more black Silana so I could do something with the ones I already have and some other stuff too. The red yarn is new luxus sock yarn (65% merino, 15 % silk, 16 % polyamide, 4 % cashmire) and the lovely wine red yarn is Tusshena (funnily enough, called dunkel weinrot, dark bordeaux).
- -
Muut Silanat ovat myös Seasonstorelta peräisin, joku aika sitten tilattuja. Koska mielessä ei ollut mitään erityistä, niin otinpa vain hieman mustaa ja sitten joitain yksittäisiä värejä. Mutta sitten tuli Vogue Knitting-lehden vuoden 2006 juhlanumero. Sieltä malli nimeltään vain 21 (ja numeroltaan myös). VK:n sivut näyttävät olevan alhaalla, joten en saa linkkiä kuvaan, mutta kyseessä on hieman erikoisempi kirjoneule. Muuten sileää mutta toinen hiha ja pala etukappaletta on kirjoneuletta. Onhan se kieltämättä erikoinen, mutta iski minuun kuin 1000 volttia. Ja ohjeeseen sopiva lankakin löytyi, juuri tämä mainittu Silena. Mutta ah, ja voi, sitä ei ollut tarpeeksi. Yksiväristä siis. Ja lanka oli ehditty sopivasti lopettaa tällä välin. Siinä sitten aikani murehdin kurjaa kohtaloani ja mietin muita käyttökohteita langalle kunnes Seasonstoreen ilmestyi lankaa uudestaan myyntiin, ja vielä halvennuksella. Nyt kun sitä siis oli, vihdoinkin, niin eikun töihin. Hommaa helpottamaan muistin että minullahan on neulekone, niin sillähän sujuu nopeasti ainakin sileät osuudet. Kirjoneuleen voisi sitten tehdä käsin, ehkä, tai sitten ei. Kaivelin muutkin langat esille.
- -
Muut Silanat ovat myös Seasonstorelta peräisin, joku aika sitten tilattuja. Koska mielessä ei ollut mitään erityistä, niin otinpa vain hieman mustaa ja sitten joitain yksittäisiä värejä. Mutta sitten tuli Vogue Knitting-lehden vuoden 2006 juhlanumero. Sieltä malli nimeltään vain 21 (ja numeroltaan myös). VK:n sivut näyttävät olevan alhaalla, joten en saa linkkiä kuvaan, mutta kyseessä on hieman erikoisempi kirjoneule. Muuten sileää mutta toinen hiha ja pala etukappaletta on kirjoneuletta. Onhan se kieltämättä erikoinen, mutta iski minuun kuin 1000 volttia. Ja ohjeeseen sopiva lankakin löytyi, juuri tämä mainittu Silena. Mutta ah, ja voi, sitä ei ollut tarpeeksi. Yksiväristä siis. Ja lanka oli ehditty sopivasti lopettaa tällä välin. Siinä sitten aikani murehdin kurjaa kohtaloani ja mietin muita käyttökohteita langalle kunnes Seasonstoreen ilmestyi lankaa uudestaan myyntiin, ja vielä halvennuksella. Nyt kun sitä siis oli, vihdoinkin, niin eikun töihin. Hommaa helpottamaan muistin että minullahan on neulekone, niin sillähän sujuu nopeasti ainakin sileät osuudet. Kirjoneuleen voisi sitten tehdä käsin, ehkä, tai sitten ei. Kaivelin muutkin langat esille.
The other Silanas are also from Seasonstore, ordered a while ago. But since I did not have anything in mind when I ordered them I just picked some balls of black and a few of the other colours. But then came the Vogue Knitting Holiday 2006 -issue. And the pattern called (and numbered) simply as 21. Their webpages seem to be under construction so I can't link to the photo but it's a bit different kind of fair-isle. Uni-coloured except for one sleeve and a part of the front. It is a bit odd, I'm the first to admit it, but it hit me like 1000 volts. And I had a suitable yarn to make it with too. But, alas, I did not have enough of the main yarn (black in this case) and Lana Grossa had discontinued the yarn already. So I just wallowed in my sorrow and tried to think another uses for the yarn. But then Seasonstore started to sell Silana again - and it was reduced too (last of the stock I think). So now I finally have it. And to make things even more nicer I remembered I had a knitting machine. I could use it to make at least the black pieces with and maybe do the fair-isle by hand. Or not.
- -
Ensimmäinen ongelma - huono muoto. Tällaiset kerät näyttävät kauniilta kaupassa, mutta heti kun tuot ne kotiin niin ongelmat alkavat. Ne päästävät irti järkyttävät määrät lankakieppejä jos niitä edes katsoo vinosti. Ja koska neulekone pitää siisteistä keristä niin kävin töihin lankankerijäni kanssa. Kaikki meni hyvin kunnes se yksi yksilö ilmaantui. Kyllä, valitettavasti. Vietin yli tunnin selvitellen yhdestä kerästä aiheutunutta sotkuvyyhtiä. Ja olin varsin ärtynyt sen jälkeen. Niinpä nautin yhden siiderin. Tosin olisin mielestäni tarvinnut jotain paljon vahvempaa mutta a) minulla ei ollut mitään ja b) tarkoitus oli mennä punttisalille myöhemmin joka ei onnistuisi kohdan a) toteutuessa. Rupesin myös vahvasti inhoamaan langankerijääni. Se näyttää vaativan todella paljon huomiota jotta se ei rupea tekemään omituisia keriä. Mitä se silti teki. Paljon.
- -
Ensimmäinen ongelma - huono muoto. Tällaiset kerät näyttävät kauniilta kaupassa, mutta heti kun tuot ne kotiin niin ongelmat alkavat. Ne päästävät irti järkyttävät määrät lankakieppejä jos niitä edes katsoo vinosti. Ja koska neulekone pitää siisteistä keristä niin kävin töihin lankankerijäni kanssa. Kaikki meni hyvin kunnes se yksi yksilö ilmaantui. Kyllä, valitettavasti. Vietin yli tunnin selvitellen yhdestä kerästä aiheutunutta sotkuvyyhtiä. Ja olin varsin ärtynyt sen jälkeen. Niinpä nautin yhden siiderin. Tosin olisin mielestäni tarvinnut jotain paljon vahvempaa mutta a) minulla ei ollut mitään ja b) tarkoitus oli mennä punttisalille myöhemmin joka ei onnistuisi kohdan a) toteutuessa. Rupesin myös vahvasti inhoamaan langankerijääni. Se näyttää vaativan todella paljon huomiota jotta se ei rupea tekemään omituisia keriä. Mitä se silti teki. Paljon.
First problem - bad shape. That type of ball may look fine, when in the shop, but the minute you get it home it starts to disintegrate. It lets out huge clumps of yarn if you so much as look at it wrong. And since the machine likes neat yarn patties I made out to make them with my yarn winder. It all went just fine until the bad ball appeared. Yes, I spent more than an hour disentangling one ball. And boy, was I seriously peeved after that. So I had a cider to cool my nerves. I felt like I needed something stronger but a) I didn't have any and b) I had hopes of going to the gym later that day and with something stronger that would have been out of the question. I came to seriously dislike the yarn winder in the process too for it seemed to require an awful amount of looking after to keep it making neat balls insted of doing something odd. Which it still did. A lot.
- -
Kun olin vihdoin saanut melkein kaikki langat siivoiksi lankakakkusiksi törmäsin seuraavaan ongelmaan. Koska mustat langat olivat eri tilauksista niin ne myös olivat eri värierää. Joten pidin ne kiltisti omissa laatikoissaan jotta en sekoittaisi niitä. Paitsi sekoitin. Luulin jossain vaiheessa tunkeneeni väärän langan väärään laatikkoon ja vaihdoin sen, mutta en ollut sittenkään. Paitsi nyt se sitten oli. Väärässä laatikossa. Silmä ei ollut avulias tänään joten yritin jopa kameraa avuksi. Kun joskus kamera on tarkempi kuin silmä. Paitsi ei nyt. Mutta joku voisi olettaa että koska en näe mitään eroa kuudessa kerässä niin ei sitä näkyisi neuleessakaan. Mutta se näkyy. Kuitenkin keskellä kappaletta. Mutta sille ei enää voi mitään, jotta olkoon.
- -
After I had finally managed to get nearly all my yarns into neat little yarn cakes I came across another problem. Since the blacks were from two different orders they also came from two different dye lots. So I kept them in separate boxes to keep them separate. Except when I had done almost all of the balls I thought I had placed a wrong one in a wrong box so I switched it. At which point I noticed that I hadn't. But then I had. So now I have a box of six balls one of which is of different dye lot. And I can't figure out which. I even tried taking photos of the box for sometimes the camera can see things the eye can't. But here it didn't. I could assume that since I can't see any difference in the six I have that all would be well. I know better. It'll be visible all right. And in the middle of the piece probably. Not much I can do about it now, though.
- -
Joten aloitin neulomisen. Käytin oranssin kerän tiheys- ja mallitilkkukokeisiin ja päädyin suunnilleen sopiviin asetuksiin ja aloitin neulomisen. Ja onnistuin sekoittamaan vähennykset lisäyksiin ja päädyin purkamaan aloitetun kappaleen. Tässä vaiheessa purkaman lanka päätti sekoittaa itsensä. Tässä vaiheessa, jos minulla olisi ollut ylimääräistä lankaa, olisin heittänyt mokoman kerän parvekkeelta alas ja ottanut seuraavan. Mutta kun ei ollut niin piti sitä selvitellä. Ja se takkuuntui taas. Oli siis aika vaihtaa maisemaa ja päädyin kauppaan. Olisin melelläni mennyt ensin salille mutta tässä vaiheessa oli jo sen verran myöhä että sinne piti mennä. Ja se oli täynnä idiootteja. Niitä, jotka tukkivat koko käytävän poikittaisilla kärryillään. Ja niitä, jotka kun on viattomasti valikoimassa hedelmiä niin parkkeeraavat valtamerilaivan kokoiset lastenvaunut selän taakse niin lähelle että kun kääntyy ympäri niin on vaarassa kompastua niihin. Onneksi en, koska muuten olisi varmasti saanut huudot että pahoinpitelen niiden armasta pilttiä. Tai jotain. Tunti punttisalilla poisti minut aggressioista mainiosti. Niin mainiosti, että kotiintultuani tein puseron etukappaleen valmiiksi. Kunnes huomasin että ostamani avokadot olivat sittenkin liian raakoja enkä saanut ruokaa. Hmph! Juon viiniä nyt. Ja kuka fiksu se oli joka sanoi että neulonta muka rentouttaa?
- -
So I started with my knitting. I used the orange one for swatches and stettled on suitable settings. And got knitting. And managed to mix up decreases with increases and had to rip what I had knitted. At which point the yarn I had ripped managed to get itself all tangled up. Now, if I had yarn to spare I would have chucked the whole damn ball but I didn't. So I triend to untagle it and when it got into another tangle I gave up and went to buy food. I would have preferred to go to the gym first but at this point it was already so late that I had to hit the store first. Which was full of idiots. You know, those that block the whole aisle with their cart sideways. Or those that when you're picking some fruits park their huge suv of a baby carriage behind you so that when you turn you're in danger of falling all over the damn thing? Luckily I didn't, just, or I bet the parents would have yelled at me for attacking their precious baby. Or something. An hour at the gym made me much more mellow. So mellow that I finished the front piece of the sweater. But then I noticed that the avocados I bought were, in fact, too raw and I didn't get any dinner. Bah! Drinking wine now. Whoever thought that knitting is relaxing?
- -
Kun olin vihdoin saanut melkein kaikki langat siivoiksi lankakakkusiksi törmäsin seuraavaan ongelmaan. Koska mustat langat olivat eri tilauksista niin ne myös olivat eri värierää. Joten pidin ne kiltisti omissa laatikoissaan jotta en sekoittaisi niitä. Paitsi sekoitin. Luulin jossain vaiheessa tunkeneeni väärän langan väärään laatikkoon ja vaihdoin sen, mutta en ollut sittenkään. Paitsi nyt se sitten oli. Väärässä laatikossa. Silmä ei ollut avulias tänään joten yritin jopa kameraa avuksi. Kun joskus kamera on tarkempi kuin silmä. Paitsi ei nyt. Mutta joku voisi olettaa että koska en näe mitään eroa kuudessa kerässä niin ei sitä näkyisi neuleessakaan. Mutta se näkyy. Kuitenkin keskellä kappaletta. Mutta sille ei enää voi mitään, jotta olkoon.
- -
After I had finally managed to get nearly all my yarns into neat little yarn cakes I came across another problem. Since the blacks were from two different orders they also came from two different dye lots. So I kept them in separate boxes to keep them separate. Except when I had done almost all of the balls I thought I had placed a wrong one in a wrong box so I switched it. At which point I noticed that I hadn't. But then I had. So now I have a box of six balls one of which is of different dye lot. And I can't figure out which. I even tried taking photos of the box for sometimes the camera can see things the eye can't. But here it didn't. I could assume that since I can't see any difference in the six I have that all would be well. I know better. It'll be visible all right. And in the middle of the piece probably. Not much I can do about it now, though.
- -
Joten aloitin neulomisen. Käytin oranssin kerän tiheys- ja mallitilkkukokeisiin ja päädyin suunnilleen sopiviin asetuksiin ja aloitin neulomisen. Ja onnistuin sekoittamaan vähennykset lisäyksiin ja päädyin purkamaan aloitetun kappaleen. Tässä vaiheessa purkaman lanka päätti sekoittaa itsensä. Tässä vaiheessa, jos minulla olisi ollut ylimääräistä lankaa, olisin heittänyt mokoman kerän parvekkeelta alas ja ottanut seuraavan. Mutta kun ei ollut niin piti sitä selvitellä. Ja se takkuuntui taas. Oli siis aika vaihtaa maisemaa ja päädyin kauppaan. Olisin melelläni mennyt ensin salille mutta tässä vaiheessa oli jo sen verran myöhä että sinne piti mennä. Ja se oli täynnä idiootteja. Niitä, jotka tukkivat koko käytävän poikittaisilla kärryillään. Ja niitä, jotka kun on viattomasti valikoimassa hedelmiä niin parkkeeraavat valtamerilaivan kokoiset lastenvaunut selän taakse niin lähelle että kun kääntyy ympäri niin on vaarassa kompastua niihin. Onneksi en, koska muuten olisi varmasti saanut huudot että pahoinpitelen niiden armasta pilttiä. Tai jotain. Tunti punttisalilla poisti minut aggressioista mainiosti. Niin mainiosti, että kotiintultuani tein puseron etukappaleen valmiiksi. Kunnes huomasin että ostamani avokadot olivat sittenkin liian raakoja enkä saanut ruokaa. Hmph! Juon viiniä nyt. Ja kuka fiksu se oli joka sanoi että neulonta muka rentouttaa?
- -
So I started with my knitting. I used the orange one for swatches and stettled on suitable settings. And got knitting. And managed to mix up decreases with increases and had to rip what I had knitted. At which point the yarn I had ripped managed to get itself all tangled up. Now, if I had yarn to spare I would have chucked the whole damn ball but I didn't. So I triend to untagle it and when it got into another tangle I gave up and went to buy food. I would have preferred to go to the gym first but at this point it was already so late that I had to hit the store first. Which was full of idiots. You know, those that block the whole aisle with their cart sideways. Or those that when you're picking some fruits park their huge suv of a baby carriage behind you so that when you turn you're in danger of falling all over the damn thing? Luckily I didn't, just, or I bet the parents would have yelled at me for attacking their precious baby. Or something. An hour at the gym made me much more mellow. So mellow that I finished the front piece of the sweater. But then I noticed that the avocados I bought were, in fact, too raw and I didn't get any dinner. Bah! Drinking wine now. Whoever thought that knitting is relaxing?
5 comments:
Jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen.. :( Onpa tosiaan huonosti käyttäytyvää lankaa. Suosittelisin, että yrittäisit kouluttaa sitä uhkailemalla, että se päätyy mörvelöneuleeksi, ellei paranna tapojaan. Kannattaa vaikka näyttää sille pari hyvää kuvaa jostain kamalasta neuleesta.
Tai sitten varaat riittävästi viiniä...
Heeh! Nyt mä ymmärrän... ja kummasti helpotti, mä olen käyttänyt tämän(kin) aamun miettien elämän kurjuutta,siis muidenkin kuin itseni osalta, mutta nyt taas naurattaa. Tiedän kyllä, että toisen vahingolle ei sais nauraa, mutta...
Tuttuja tunnelmia! :D
*reps* Ei vaan, oikeastihan tarve juoda viiniä ei johdu neulomisesta vaan avokadoista. Avokadot ovat pirullisia, aina joko liian kovia tai mätiä. Riittävästi viiniä vain ja joku mukava kiltti neule käteen!
Koneneulonta on... olen siirtynyt takaisin pelkkiin puikkoihin. Ei muuta kuin pitkiä hermoja sulle.
Post a Comment