Ihmiskunnan mysteerit - The mysteries of the human kind

Neulonta-aika on taas kadonnut jonnekin (kuka vei, tunnustakaa!) ja tuntuu että samaa sukkaakin on tullut jauhettua kuukausikaupalla. Ensimmäinen sukka oli jo edennyt hyvän matkaa kohti varpaita, mutta sitten pysähdyin ja katsoin tulosta (aina vaarallista). Olen poiminut ilmeisesti liikaa silmukoita kantalapun reunasta, ja nytpä se kohta pussittaa ruman näköisesti. Mikäpä siis neuvoksi, aloitin toista sukkaa ja varsi on jo neulottu. Teenpä siis toista sukkaa ja katson tuleeko tuosta kohdasta paremman näköinen ennenkuin puran tuon ensimmäisen. Systeemi ei vaan nyt ole enää kauhean mukanakuljetettavassa muodossa kun neulon molemmista päistä kerää. Ei ole kaunista, ei. Eikä aina edes kauhean toimivaa.

My knitting time seems to have vanished somewhere (who took it? Confess!) and I feel like I've knitted this same sock for months. But here I am now. And it does not look pretty. I think I've picked up too many stitches at the heel edge and as a result the sock has an unseemly bag there. What to do? I of course immediately started on the second sock, it's entering the heel flap stage. I'll see how that turns out before I rip back on the first one. But the two-sock system is not so portable anymore since I'm knitting at the both ends of the ball. It's not pretty...and even unpractical at times.

- -

Minua epäilyttää...raitapaita on saanut ihan kunnolla kehuja ihmisiltä, mikä tietysti on aina mukavaa. Samoin neulekoneopettaja oli ihan otettuna torstaina ideastani yhdistää musta suhteellisen yksinkertainen kirjoneulekuvio random-raitataustaan. Mikä tässä siis epäilyttää? No tietysti se, että kiitosta tuntuvat eniten saavan "heitetään tämä nyt vähän näin ja katsotaan mitä tulee"-ideani. Eli pitäisikö siis lopettaa ajattelu ja suunnittelu kokonaan ja vain säveltää? Ovatko aivot suuren luovuuden esteenä? Lobotomiako ratkaisuna?

- -

I'm feeling a bit dubious...the stripey sweater has earned me quite a few compliments from fellow kitters and other people. Which is always nice. And on Thursday at the machine knitting class the teacher was very taken with my idea to combine a relatively simple black fair-isle pattern with random-striped background. So what has got me feeling this way? Well, it seems that I earn my best reviews with "ooh, I'll throw this in here and see what comes" -ideas. So should I stop thinking and planning alltogether and just go with the flow? Is the brain standing in the way of great creativity? Is lobotomy the answer?

- -

Nyt on ratkaistu eräs ihmiskuntaa kauan piinannut asia, painovoiman kumoaminen. Ja ei, sen eivät ole tehneet aikamme suurimmat fysiikkanerot vaan - hiustuoteteollisuus. Katsokaa nyt tätäkin. Löytyi pullosta tuuheuttavaa hiustenhoitoainetta.

Now a one of the human kind's most puzzling problems - reversing the gravity. And no, it has not been achieved by the greatest physics minds of our time but instead - the hair care product industry. Just take a look at the above photo. It was found on the side of a thickening leave-in conditioner.

- -

Ravelry-kutsuni saapui muuten parisen viikkoa sitten. Eipä silti, en siellä vielä ole kauheasti tehnyt mitään, mutta löydyn sieltä kuitenkin tunnuksella niina. Tervetuloa tervehtimään!

- -

My Ravelry-invite arrived a few weeks ago. Not that I've done that much there yet, but I go by the name niina there. Come and say hello!