Värikästä viikonloppua - A colourfur weekend

En mennyt Wanhan sataman Kädentaitomessuille viime viikonloppuna, koska lanka löytää tänne muutenkin. Ensin tänne saapuivat jenkeistä tilaamani Noro Kureyon Sock-langat. Lupasin tehdä liivin myös kummilleni ja kun totesin että 200 g lankaa riitti täpärästi äitini liiviin niin sitä ei ole tarpeeksi pidempään ja löysempään versioon. Kummini on kova pinkin ystävä joten tästä saatiin aika win-win tilanne aikaiseksi: pidän itse kummini ostaman langan (samaa kuin mitä äidin liivissä, aika minun värejä myös) ja tilasin kummille pinkkiä. Tämän pitäisi riittää liiviin, toivottavasti. Väri on nimittäin lopetettu ja lisää voi olla hankala saada.

I did not go to the craft fair in Helsinki last weekend for the yarn seems to find its way here quite well. First I got the Noro Kureyon Sock yarns I ordered from the States. I promised to make a vest for my god-mother too and when I discovered that 200 g makes one that fits my mom it is not enough for a longer and looser version. So, I had to get more yarn. And since my god-mother is a big fan of pink this resulted in a win-win situation for both of us: I will keep the yarn she got for the vest (two balls of the same yarn as my mom, which I like too) and I will order more in a pink colourway. This should be enough. And this colour seems to be discontinued too.

- -

Sitten lähti neulojatuttuja Tallinnaan. Kaukotilasin lankaa...kun se on niin kaunista petroolia paksuhkoa alpakkaa. Hassusti ihan samaa väriä kuin Dropsin Alpacassa. Tein siitä kietaisutakin muinoin.

Then some knit-friends went to Tallinn and I asked for some yarn. For it is such a lovely colour and a bit thicker alpaca yarn. Funnily enough it's the exact same colour as in Drops Alpaca. I made a wrap-around cardi from it a while back.

- -

Sitten tuli hieno kukka, eikun lankakimppu. Olen jo jonkin aikaa silmäillyt Scarf Style-kirjassa olevaa Color on Color-huivia. Siinä on minuun mukavasti vetoavaa hauskuutta ja epäsymmetriaa. Mutta ei huvittanut ostaa miljoonaa (tai melkein) tokkaa kirjoneulelankaa ja riipiä siitä säikeitä erikseen (kirjassa käsketään erottamaan kolmisäikeisestä langasta kaksi ja neulomaan niillä). Puhumattakaan siitä pääteltävien langanpäiden määrästä. Niinpä se on jäänyt, kunnes Ravelryn suosiollisella avustuksella selvisi että suunnittelija Kathryn Alexander myy huiviin lankapaketteja. Pistinkin kyselyn menemään ja tiedustelin myös mahdollisista värivaihtoehdoista. Huivin karkkivärimaailma kun ei ole oikein minua. Vaikka hän ei normaalisti teekään custom-kittejä niin hän tarjoutui tekemään minulle oman sekoituksen. Olen oikein tyytyväinen saamiini väreihin. Niihin kaikkiin 50+ kappaleeseen. Harmi kun en pääse heti huivin kimppuun, ensi pitää saada valmiiksi pari kanootteja sukkia miehelle.

I have had my eye on the Color on color scarf from Scarf Style for a while now. It has that kind of funny asymmetry that appeals to me. But buying zillion (well, almost) small skeins of tapestry wool and ripping apart the plies and knitting with two of them however did not. Not to mention all the ends to be woven in. So it has remained to be just a nice thing but with the aid of Ravelry I learned that the designer, Kathryn Alexander sells yarn kits for the scarf. So, I sent her email inquiring about possible colours - for the candy-like colours of the scarf in the book are not really me. She doesn't normally do custom dyes but she offered to tweak the kit more to my colours. And this is what I got. I'm more than pleased with the colours I got, all 50+ of them. Too bad I can't get right down to knitting it for I have to finish a pair of canoes socks for my husband.

- -

Mutta eivätkö ne olekin kauniita? Kuin kimppu värikkäitä kukkia.

But aren't they beautiful? Like a bouquet of colourfur flowers.

- -

Olen neulonut myös neuletakkia Garnstudion ohjeella. Se on nyt kyllä vähän tauolla.

I've also knit a cable cardi from a Garnstudio pattern. It's taking a bit of a break now though.