Tylsä osuus - The boring part

Sain kuin sainkin neuletakin osat valmiiksi, vaikka tiukille ottikin. Ne kaksi ylimääräistä kertaa (tai no, olin ne pois joten oikeastaan ne olivat vain korvauskertoja) olivat todella tarpeen. Mutta, loppu hyvin, kaikki hyvin. Nyt on jäljellä vain se tylsä osuus, eli palojen yhdistäminen toisiinsa. Siinä sitä onkin työtä riittävästi. Olen kuitenkin jo aloittanut. Olen muuten todella tyytyväinen tähän, tässä vaiheessa ainakin. Ihka ensimmäinen neulekonetyö ja näyttää näin hyvältä. Onneksi onnettomuudessa osoittautui se uhkaava lankapula, koska ensin ajattelin tehdä takin vain mustalla ja limellä. Petroolinsininen tekee kyllä selvän säväyksen ja tuo mukavaa raikkautta työhön. Ai, ja selkäkappale on raidallinen myöskin. Ja se korjaamatta jäänyt toinen etukappalekaan ei enää niin hirveästi harmita. Ennakkoilmoittauduin syksyn kurssille, tietenkin. Se käsittelee kirjoneuletta ja erilaisia pintoja.

I managed to finish all the pieces of my knitting machine class cardi, just. The two extra times (well, they were not really extra times since I had missed my own class a couple of times) were really necessary. I don't think I could have managed to finish this without them. But, all's well that ends well. Now all that is left is just the boring part, attaching the pieces together. And there's plenty of work to be done, however, I've already started. I must say that I'm very pleased with the cardi so far. My first machine knitted piece and it came out this well. I even consider it lucky that I sort of ran out of yarn since I had planned to do the cardi first only with black and lime. I think the petrol blue really makes an impact and brings a certain freshness to the piece. Even the other front piece that I didn't have time to correct doesn't bother me that much anymore. I pre-registered for the autumn class, naturally. It's going to be about fair-isle and different surfaces.

- -

Käsinneulontaakin on tullut harrastettua, pääasiassa tänään kun on ollut aikaa. Dibs on ribs on taas aloitettu, ja ensimmäinen pala on valmis. Karaoke on todella mukavaa neulottavaa, vaikka vastaan on tullut pari omituista möykkyä. Rakenteeltaan lanka muistuttaa aika paljon Noron Cash Irohaa, vaikka ei olekaan ihan yhtä epätasaista. Kiilto on kaunis ja värit upeat, mutta kuten punasävyisyyteen kuuluu, niin sen valokuvaan saaminen on todella tuskallista. Värit vaihtuvat paljon pehmeämmin kuin Silk Gardenissa, vaikka tässä selvästi onkin raitoja.

I have done some hand knitting also, mainly today since I've had time. Started Dibs on Ribs again, and finished the first piece. Karaoke is nice to knit with although I have encountered a couple of odd lumps. The structure of the yarn reminds me of Noro's Cash Iroha even though it is not that uneven. It has a lovely sheen and colours, though since they are reddish, they are a pain to photograph. The colours changes are much more softer than in Silk Garden even though there are proper stripes in this version.