Aloitanpa kommenteilla, eli vastauksia viimekertaiseen kysymykseen blogin tekstien järjestelystä. Eli, minäkin pidän tuosta suomi-kuva-englanti-muodosta eniten ja jatkanpa sitten siihen tapaan tästä eteenpäinkin. Mietin vaan että josko olisi pitänyt erottaa kielet omiksi entryikseen, mutta se tuntuu liian työläältä. Eri tekstityylejä eri kielissä ei tässä blogissa nähdä, koska minun mielestäni se näyttää jotenkin...epäsiistiltä. Kiitoksia kuitenkin kaikille kommenteista.
- -
I'll start with the comments about the question I posed in my last entry about the text orders in the blog. Yes, I like the Finnish-picture-English-format the most and I'll continue like that from now on. I was just wondering if I should split the languages into own posts but it seems like too much work. Different text styles for different languages won't be seen in this blog because I think it looks somwhat...untidy. But thanks for all the comments.
- -
Kotiuduin tänään taas tänne pääkaupunkiseudulle parin Kotkassa vietetyn päivän jälkeen. Oli ihan mukavaa, tosin tuli neulottua enemmän kuin olin suunnitellut ja mukaan raahaamani neuletakki ei päässyt yhdenkään piston verran lähemmäksi valmistumista. Osasyyllisenä oli kipuapu-silkkivilla (tein siitä aiemmin sukat), josta neuloin sopivan mittaisen pätkän että äitini pääsee kietomaan sen olkavarren ympärille. Tämä oli ihan suunniteltua ja tarkoituksenmukaista, mutta tylsää ja vei ompelulta illan verran aikaa. Lauantain tehoshoppailun tulos vei sitten sen toisen illan.
Se olikin todellista tehoshoppailua: tunnissa ostin housut, topin, kaksi neuletakkia (toinen villaa, toinen puuvillaa), neljä paria sukkahousuja (ohuita), jakun ja takin ja vain housut olivat normaalihintaisia, muista alennusta 50-70%. Äitini suoritti myös mukana kunniakkaasti päästen pois paitapuseron, topin ja neulepuseron saalilla (-70%). Näistä neulepusero aiheutti hieman harmaita hiuksia kun siinä oli liian pitkät hihat (minä olisin ollut tyytyväisenä hieman pidempien hihojen kanssa mutta 67-vuotias äitini ei ollut samaa mieltä). Niinpä niitä piti sitten lyhentää ja arvatkaapa kuka neulomista harrastava tähän hommaan valittiin? Niinpä niin. Yritin ensin irrota-purkaa-ompele-toimintatapaa (resorit oli ommeltu hihan jatkeeksi) mutta irrotettu resori ei suostunutkaan istumaan enää kunnolla takaisin hihaan joten päädyin neulomaan 101n-joustinta hihansuun jatkeeksi kun alkuperäinen resori oli toki kaunista mutta ei käsin neulomalla mahdollista. Ugh, keinokuituisen samettilangan purkaminen ja uudelleenneulominen ei kyllä ole suosikkipuuhiani. Mokoma pölisi kiitettävästi ja aiheutti aikamoisen nenänkutinan. Mutta tulipa tehtyä. Vaan eipä kokoonkursinnat edenneet, ei.
- -
I arrived back to the capital region today after spending a couple of days in Kotka. It was fun though I ended up knitting more than I had planned to and the cardi I dragged along isn't even one stitch closer to being sewn together. Partly to blame was the silk-wool (I previously made a pair of socks) which I knitted into a thing suitable to be wrapped around my mom's forearm. This was all good and planned but boring and took an evening away from my sewing time. The results of Saturday's powershopping took the rest away.
And what a powershopping trip it was: in an hour I managed to buy a pair of trousers, a top, two cardis (one wool, one cotton), four pairs of stockings (thin), a jacket and coat and only the trousers were normal price, others were 50-70% off. My mom performed adequately and managed to procure a top, a blouse and a sweater. And this sweater was the one that caused me to lose my sewing time. You see, the sleeves were too long (I would have been perfectly happy with those but my 67-year old mom was not) and they had to be shortened. And can you guess which knitter was elected to do this task? Yeah. First I tried the detach-rip-sew back-method (the cuffs were sewn on afterwards) but the once freed cuffs refused to get back to the form so I decided to just knit some k1p1-ribbing on the sleeves. The original cuffs were lovely but not reproducable by hand. Ugh, I must say that ripping and re-knitting polyester chenille is not one of my favourite things. The thing let loose quite a lot of small hairs and made my nose itch. But it got done. And the cardi-sewing did not.
- -
Tähän voisi laittaa kauniita kuvia orkideoista joilla lahjoin äitiäni (synttärit) mutta ei voi kun ei ole. Hankalaa ottaa kuvia kun muistikortti on tietokoneessa joka on Espoossa ja minä ja kamera olimme Kotkassa. Ei ihan tuo etätallennus toimi. Mutta äitini orkideakokoelma kasvoi jokatapauksessa kahdella yksilöllä joista toinen oli Cambria (varmaankin joku Odontoglossum-hybridi) ja toinen Miltonia (näyttää aika paljon tuolle yksilölle mutta on tummemman punainen). Kasvatin orkideakokoelmaa näillä yksilöillä neljästä kuuteen. Mukaviahan nuo olisivat itselläkin, jos vain olisi tarpeeksi ikkunatilaa.
- -
Here I could post beautiful pictures of the orchids I gave for my mother (birtday) but I can't since I don't have any. It's a bit tricky to take pictures when the memory card is in the computer which is in Espoo while I and the camera were in Kotka. Wireless downloading doesn't quite work. But my mom's orchid collection grew by two specimens, the one was a Cambira (probably an Odontoglossum-hybrid) and the other one was a Miltonia (looks quite a bit like the one pictured there except it was deeper red). The collection grew from four to six. I'd quite like such beauties myself if only I had enough window space.
- -
Nyt tutimaan, huomenna on tiedossa leffaa ja lisää vanhempia, Hannun tällä kertaa.
- -
Now I must go to sleep, tomorrow's agenda is a movie and more parents, Hannu's this time.
- -
I'll start with the comments about the question I posed in my last entry about the text orders in the blog. Yes, I like the Finnish-picture-English-format the most and I'll continue like that from now on. I was just wondering if I should split the languages into own posts but it seems like too much work. Different text styles for different languages won't be seen in this blog because I think it looks somwhat...untidy. But thanks for all the comments.
- -
Kotiuduin tänään taas tänne pääkaupunkiseudulle parin Kotkassa vietetyn päivän jälkeen. Oli ihan mukavaa, tosin tuli neulottua enemmän kuin olin suunnitellut ja mukaan raahaamani neuletakki ei päässyt yhdenkään piston verran lähemmäksi valmistumista. Osasyyllisenä oli kipuapu-silkkivilla (tein siitä aiemmin sukat), josta neuloin sopivan mittaisen pätkän että äitini pääsee kietomaan sen olkavarren ympärille. Tämä oli ihan suunniteltua ja tarkoituksenmukaista, mutta tylsää ja vei ompelulta illan verran aikaa. Lauantain tehoshoppailun tulos vei sitten sen toisen illan.
Se olikin todellista tehoshoppailua: tunnissa ostin housut, topin, kaksi neuletakkia (toinen villaa, toinen puuvillaa), neljä paria sukkahousuja (ohuita), jakun ja takin ja vain housut olivat normaalihintaisia, muista alennusta 50-70%. Äitini suoritti myös mukana kunniakkaasti päästen pois paitapuseron, topin ja neulepuseron saalilla (-70%). Näistä neulepusero aiheutti hieman harmaita hiuksia kun siinä oli liian pitkät hihat (minä olisin ollut tyytyväisenä hieman pidempien hihojen kanssa mutta 67-vuotias äitini ei ollut samaa mieltä). Niinpä niitä piti sitten lyhentää ja arvatkaapa kuka neulomista harrastava tähän hommaan valittiin? Niinpä niin. Yritin ensin irrota-purkaa-ompele-toimintatapaa (resorit oli ommeltu hihan jatkeeksi) mutta irrotettu resori ei suostunutkaan istumaan enää kunnolla takaisin hihaan joten päädyin neulomaan 101n-joustinta hihansuun jatkeeksi kun alkuperäinen resori oli toki kaunista mutta ei käsin neulomalla mahdollista. Ugh, keinokuituisen samettilangan purkaminen ja uudelleenneulominen ei kyllä ole suosikkipuuhiani. Mokoma pölisi kiitettävästi ja aiheutti aikamoisen nenänkutinan. Mutta tulipa tehtyä. Vaan eipä kokoonkursinnat edenneet, ei.
- -
I arrived back to the capital region today after spending a couple of days in Kotka. It was fun though I ended up knitting more than I had planned to and the cardi I dragged along isn't even one stitch closer to being sewn together. Partly to blame was the silk-wool (I previously made a pair of socks) which I knitted into a thing suitable to be wrapped around my mom's forearm. This was all good and planned but boring and took an evening away from my sewing time. The results of Saturday's powershopping took the rest away.
And what a powershopping trip it was: in an hour I managed to buy a pair of trousers, a top, two cardis (one wool, one cotton), four pairs of stockings (thin), a jacket and coat and only the trousers were normal price, others were 50-70% off. My mom performed adequately and managed to procure a top, a blouse and a sweater. And this sweater was the one that caused me to lose my sewing time. You see, the sleeves were too long (I would have been perfectly happy with those but my 67-year old mom was not) and they had to be shortened. And can you guess which knitter was elected to do this task? Yeah. First I tried the detach-rip-sew back-method (the cuffs were sewn on afterwards) but the once freed cuffs refused to get back to the form so I decided to just knit some k1p1-ribbing on the sleeves. The original cuffs were lovely but not reproducable by hand. Ugh, I must say that ripping and re-knitting polyester chenille is not one of my favourite things. The thing let loose quite a lot of small hairs and made my nose itch. But it got done. And the cardi-sewing did not.
- -
Tähän voisi laittaa kauniita kuvia orkideoista joilla lahjoin äitiäni (synttärit) mutta ei voi kun ei ole. Hankalaa ottaa kuvia kun muistikortti on tietokoneessa joka on Espoossa ja minä ja kamera olimme Kotkassa. Ei ihan tuo etätallennus toimi. Mutta äitini orkideakokoelma kasvoi jokatapauksessa kahdella yksilöllä joista toinen oli Cambria (varmaankin joku Odontoglossum-hybridi) ja toinen Miltonia (näyttää aika paljon tuolle yksilölle mutta on tummemman punainen). Kasvatin orkideakokoelmaa näillä yksilöillä neljästä kuuteen. Mukaviahan nuo olisivat itselläkin, jos vain olisi tarpeeksi ikkunatilaa.
- -
Here I could post beautiful pictures of the orchids I gave for my mother (birtday) but I can't since I don't have any. It's a bit tricky to take pictures when the memory card is in the computer which is in Espoo while I and the camera were in Kotka. Wireless downloading doesn't quite work. But my mom's orchid collection grew by two specimens, the one was a Cambira (probably an Odontoglossum-hybrid) and the other one was a Miltonia (looks quite a bit like the one pictured there except it was deeper red). The collection grew from four to six. I'd quite like such beauties myself if only I had enough window space.
- -
Nyt tutimaan, huomenna on tiedossa leffaa ja lisää vanhempia, Hannun tällä kertaa.
- -
Now I must go to sleep, tomorrow's agenda is a movie and more parents, Hannu's this time.
No comments:
Post a Comment