8.10.08

Onnistumisia ja niitä toisia - Good work and the other kind too

Valo, se on kumma asia. Ja sitä ei ikinä ole tarpeeksi, ei ainakaan silloin kun haluaisi ottaa valokuvia. Tekaisin vihdoinkin Kelson valmiiksi tuossa sunnuntai-iltana ja eihän silloin enää mitään valoa missään ollut. Maanantaina tulin myöhään enkä jaksanut pomppia pihalla (jalka kipeä). Samoin tiistaina (paitsi jalka oli jo parempi, särkylääkkeet toimivat). Tänään yritin valokuvata itseäni työpaikan vessassa (no, siellä oni isohko peili ja järkevä tausta) ja tuleehan siitä kovin ihastuttavaa loisteputken valossa.

Light, it is a funny thing. And there never seems to be enough of it, particularly if you try to take photographs. I finally sat down and finished Kelso, on Sunday evening, and lo and behold - no light anywhere. On Monday I got home late and it was dusk and I didn't feel like going outside (I had a sore leg). The same happened on Tuesday (except my leg was better, yay painkillers). Today I tried to take some photos at the toilet at work (well, it has a large mirror and a decent background). And what a lovely photo it is, with the fluorescent light.

- -

Kotona pähistelin ilman apukuvaajaa ja eihän siitä nyt oikein mitään tule. Muuta kuin todistetta että on se, valmis. Ja juu, sopii se päällekin. Tein takin ohjeen koolla 35 tuumaa, mitä nyt pidensin sitä noin yhden mallikerran verran, sekä vartaloa että hihoja. Aika mukavan kokoinen siitä tuli. Saa nyt nähdä miten lanka käyttäytyy, toivottavasti ei veny kauheasti. Tämä on kyllä jo pesty koneessa kertaalleen, että ei luulisi. Kaula-aukko valahti mielestäni hieman liian alas, joten jatkoin nyöritystä ylöspäin hieman ja toimii hyvin. Nyörityksestä puheenollen pitää tehdä uusi nyöri, tuo on tuollainen hätäapu ja siltä se näyttääkin.

Mutta, kahden päivän pidon jälkeen pidän siitä edelleen ja neule tuntuu miellyttävältä päällä. Lanka on joskus Tallinnasta raahaamaani Gedifran Fifty-Fifty-lankaa jossa on nimensä mukaisesti puolet puuvillaa ja toinen puoli akryyliä. Olin huolissani langan riittävyydestä jossain välissä mutta turhaan, sitä jäi ruhtinaalliset puolitoista kerää.



At home I tried to take some photos by myself but it does not really work. All you can see that yes, I made it and yes, it fits. And what colour it is. Other than that - no, not really. I made it with the size 35 inch stitches but I lengthened the body and sleeves about one pattern repeat and it turned out fine. I'm curious about how the yarn behaves though I washed it before blocking so it should not stretch too much. The neck line was a bit too low for me so I solved it by continuing with the lacing on the other direction and it looks okay too. And speaking about that, I do have to make a proper cord for this one, the one I'm using is just a temporary and does not work too well.

But, after two day's wear I still like it. The fit is good and the yarn feels nice. The yarn is something I dragged from Tallinn a while ago, Gedifra's Fifty-Fifty that is, as it says, half cotton and half acrylic. Too bad it is discontinued. But I was worried about whether or not I have enough yarn at some point but I got plenty left over - a ball and a half even.

- -

Ja muutakin on tullut valmiiksi. Aloitin Tallinna matkaa varten Revontulen sateenkaarenvärisetä viron villasta ja tässä se nyt köllöttää, valmiina. Ja ei mitenkään mahtavan hyvin pingoitettuna kuten kuvasta näkee. Maton koko on luokkaa 120x180, joten tuosta voi kokoluokkaa arvioida. En oikein siedä tuota villanhajua valmiissa neuleessa joten tungin koko komeuden pesukoneeseen villapesuohjelmaan ja hyvin kävi. Lämpötila oli tosin 30 astetta, en taitaisi tuota korkeampaan uskaltaa laittaa kun tuo on aika ärhäkkää huopumaan, tuo lanka.

And I've got another one finished. I started a carry-on project for the trip to Tallinn and I chose Revontuli and a rainbow-coloured Estonian wool to make it with. I didn't do that good a job with blocking but the rug is about 120x180 cm so you can approximate the size. Not too big but not a tiny shawl either. And since I do not like the smell of this wool in a finished project I popped it into the washing machine and ran a wool cycle at 30C and it came out fine. I would not risk it with any higher temperature for this wool felts really, really well.

- -

Miksi minulle käy aina näin? Ajattelin keriä pari vyyhtiä jotka olivat jääneet lojuskelemaan ja tässä oli vuorossa puolikas vyyhti joka jäi nälkävuosi-huivista yli. Olen mielestäni säilyttänyt sitä ihan kiltisti vyyhdillä mutta hohhoh, ei se keriminen sitten oikein suoraan onnistunutkaan. Perkele, sanon vaan.

And why, oh why this always seems to happen to me? I decided to wind some skeins I had laying around into balls and this was half a skein I had left over from the very long and boring scarf I knit in the spring. It looked all right and I thought I had been kind with it but no, it does not look very fine now. Damn, it's all I can say.

2 comments:

Kati E said...

Auts. :SSS Ei sitten auttanut apuvälineet kerimistä.

makepeace75 said...

Hieno takki. :o) Kuvaaminen on kyllä taas ihan arsesta seuraavat puoli vuotta. Eilen just yritettiin hiertää violettia sukkaparia -aika mahdotonta. Muutenkin vaikea väri + tämä valo =sisukkaalla puurtamisella jotain hyvin heikosti _sinne päin_..

Voi ei tuota vyyhtiä!