Ihan tavallista - Quite ordinary

Ei siitä tullut viinipullonlämmitintä, vaan siitä tuli setti.

No, it did not turn out wine-bottle warmer, it turned out this.

Kaikkea sitä - Of all things

Kaikkeen se neulojan mieskin joutuu. Mm. etsimään viinipulloa jonka ympärysmitta on 25 senttiä. Ja löytyihän se...ai mitä varten? No tätä. Eikö olekin ihan kuin kermakakku?

The things a knitter's husband has to do. For example search for a bottle that has a circumference of 25 cm. Why? Well, for this. Isn't it like whipped cream?

Viivyttelyä - Procrastination

Ullan deadline lähestyy ja mitäpä minä teen? No tietysti jotain ihan muuta. Tässä on tulossa Less is More-kauluri Kristelin ohjeella. Hiljaa hyvä tulee jne, Hand Maiden Casbah Sock on ihanaa neulottavaa. Tämä on väriä Lily Pond, kaunista vihreä-pinkki-lilaa. Hieman läikittymistä havaittu, mutta onneksi ei mitään järkyttävää. Sukissa voisi olla eri asia.

Ulla's deadline is getting closer and what do I do? Well, something else of course. Here is the start of my Less is More-cowl from Kristel's pattern. It's getting along, more or less. I'm making it out of Hand Maiden Casbah Sock and it is a dream to knit. This is the colourway Lily Pond. I'm liking the colours a lot and though there's a bit of pooling it's not dramatic. I'm guessing it might be different with socks.

- -

Lankoja on keritty. Mitään kauhean dramaattista ei vielä ole tapahtunut. Tosin tällä hetkellä työn alla oleva puuvilla-kashmir näyttää päätyvän kerille osissa. Hermoja ei vielä ole menetetty selvittelyssä eikä saksia ole tarvittu.

I've done some yarn cakes. Nothing too dramatic has happened yet though the cotton-cashmir off-the-cone I'm working on now seems to end up being wound in parts. But, so far I haven't lost it nor have I had to resort to scissors.

- -

No ok, huijasin, kyllä minä Ulla-neuleitakin teen. Tästä piti tulla lapsen pipo, mutta olen ilmeisesti kykenemätön tekemään muuta kuin omaa kokoani joten se päätyi purkuun. Ja täytyy sanoa, tätä lankaa ei ole ilo purkaa.

Well, ok, I fooled you. I am knitting something for Ulla. This was supposed to become a kid's hat but I seem to be unable to knit in any other size than mine so I had to rip it. And I have to say, it is not a pleasure to rip this yarn.

- -

Kissalla on uusi lempipaikka. Tai on ollut jo pari viikkoa. Alla pestyjä lakanoita, mutta eihän niitä nyt voi vetää kun kissa niin nauttii. Ja sillä että ollaan laiskoja ei suinkaan ole mitään tekemistä asian kanssa, e-hei.

The cat has a new favourite sleeping place. And this has been it for the past two weeks or so. Underneath are washed sheets. And of course we can't put them away since the cat enjoys herself so. The fact that we are lazy here has nothing to do with it, oh no.

Väriä pimeään - A little bit of colour

Vihdoinkin hieman päivänvaloa ja valokuvaaja paikalla samaan aikaan (en ollut viikonloppuna samassa paikassa huivin kanssa). Valokuva valmiista Revontuli-huivista. Siitä tuli oikein sievä, eikä lankaakaan kulunut kuin 180 g ja koko on minulle aika sopiva. Tykkään.

Finally a bit of daylight and my cameraman available at the same time (I was separated from the scarf during the weekend). And lo, a photo of the finished Revontuli-shawl. It turned out quite nice and I spent only 180 g of yarn and the size is just right for me. I like this one!

Verilöyly, tai kun neulojalla keittää pahasti - Carnage, or when a knitter goes bad

Mitä tapahtuu kun laitetaan samaan tilaan mukasiisti vyyhti lankaa ja neuloja? No, jompikumpi siitä selviytyy mutta tällä kertaa se ei ollut se vyyhti, ainakaan kokonaan. Fiskarsit, ja näin siinä sitten kävi. Ei siitä sen enempää.

What happens when you put a mock-nice skein of yarn and a knitter together? Well, one comes out victorious but it was not the skein this time. A pair of scissors and this is what happened. Let's not talk about it again, shall we?

- -

Kaikilla on ilmeisesti oma juttunsa missä he ovat hyviä. No, yksi minun jutuistani on taito saada vaikka kuinka kauniista ja siististä kerästä tai vyyhdistä aikaan hemmetinmoinen sekasotku. Se on nimittäin enemmän sääntö kuin poikkeus että tuhrua tulee jossain vaiheessa - viikonloppuna sekoitin myös täydellisen siistin kerän Hand Maidenin Casbah-lankaa. Sen kyllä sain selviteltyä ihan kiltisti ilman teräaseiden apua. Mutta taipumukseni tietäen olikohan tämä nyt ihan järkevää? Tilasin nimittäin ebaystä Colourmartin off-the-skein langanloppuja, eli jämäeriä kartioilta irrotettuja lankoja, halpoja kyllä. Mutta...saa nähdä mitä näistä jää jäljelle. Tässä on 300 g 100% kashmiria.

It appears that everyone has things that they're good at. Well, one of my things is taking a perfectly fine skein or ball of yarn and making a god-awful mess of it. It is more a rule than a random occurrence that it happens - just last weekend I managed to mess up a perfectly fine skein of Hand Maiden's Casbah. That I managed to untagle too, without resorting to the use of sharp objects. But knowing my affliction I wonder if this was really smart. For I ordered Colourmart's off-the-skein odds and ends from ebay. This is about 300 g's worth of 100 % cashmere.

- -

Ja tässä on saman verran kashmir-puuvillaa. Jatkoa seuraa...

And here's about the same amount of cashmere-cotton. We'll be back...

Onnistumisia ja niitä toisia - Good work and the other kind too

Valo, se on kumma asia. Ja sitä ei ikinä ole tarpeeksi, ei ainakaan silloin kun haluaisi ottaa valokuvia. Tekaisin vihdoinkin Kelson valmiiksi tuossa sunnuntai-iltana ja eihän silloin enää mitään valoa missään ollut. Maanantaina tulin myöhään enkä jaksanut pomppia pihalla (jalka kipeä). Samoin tiistaina (paitsi jalka oli jo parempi, särkylääkkeet toimivat). Tänään yritin valokuvata itseäni työpaikan vessassa (no, siellä oni isohko peili ja järkevä tausta) ja tuleehan siitä kovin ihastuttavaa loisteputken valossa.

Light, it is a funny thing. And there never seems to be enough of it, particularly if you try to take photographs. I finally sat down and finished Kelso, on Sunday evening, and lo and behold - no light anywhere. On Monday I got home late and it was dusk and I didn't feel like going outside (I had a sore leg). The same happened on Tuesday (except my leg was better, yay painkillers). Today I tried to take some photos at the toilet at work (well, it has a large mirror and a decent background). And what a lovely photo it is, with the fluorescent light.

- -

Kotona pähistelin ilman apukuvaajaa ja eihän siitä nyt oikein mitään tule. Muuta kuin todistetta että on se, valmis. Ja juu, sopii se päällekin. Tein takin ohjeen koolla 35 tuumaa, mitä nyt pidensin sitä noin yhden mallikerran verran, sekä vartaloa että hihoja. Aika mukavan kokoinen siitä tuli. Saa nyt nähdä miten lanka käyttäytyy, toivottavasti ei veny kauheasti. Tämä on kyllä jo pesty koneessa kertaalleen, että ei luulisi. Kaula-aukko valahti mielestäni hieman liian alas, joten jatkoin nyöritystä ylöspäin hieman ja toimii hyvin. Nyörityksestä puheenollen pitää tehdä uusi nyöri, tuo on tuollainen hätäapu ja siltä se näyttääkin.

Mutta, kahden päivän pidon jälkeen pidän siitä edelleen ja neule tuntuu miellyttävältä päällä. Lanka on joskus Tallinnasta raahaamaani Gedifran Fifty-Fifty-lankaa jossa on nimensä mukaisesti puolet puuvillaa ja toinen puoli akryyliä. Olin huolissani langan riittävyydestä jossain välissä mutta turhaan, sitä jäi ruhtinaalliset puolitoista kerää.

At home I tried to take some photos by myself but it does not really work. All you can see that yes, I made it and yes, it fits. And what colour it is. Other than that - no, not really. I made it with the size 35 inch stitches but I lengthened the body and sleeves about one pattern repeat and it turned out fine. I'm curious about how the yarn behaves though I washed it before blocking so it should not stretch too much. The neck line was a bit too low for me so I solved it by continuing with the lacing on the other direction and it looks okay too. And speaking about that, I do have to make a proper cord for this one, the one I'm using is just a temporary and does not work too well.

But, after two day's wear I still like it. The fit is good and the yarn feels nice. The yarn is something I dragged from Tallinn a while ago, Gedifra's Fifty-Fifty that is, as it says, half cotton and half acrylic. Too bad it is discontinued. But I was worried about whether or not I have enough yarn at some point but I got plenty left over - a ball and a half even.

- -

Ja muutakin on tullut valmiiksi. Aloitin Tallinna matkaa varten Revontulen sateenkaarenvärisetä viron villasta ja tässä se nyt köllöttää, valmiina. Ja ei mitenkään mahtavan hyvin pingoitettuna kuten kuvasta näkee. Maton koko on luokkaa 120x180, joten tuosta voi kokoluokkaa arvioida. En oikein siedä tuota villanhajua valmiissa neuleessa joten tungin koko komeuden pesukoneeseen villapesuohjelmaan ja hyvin kävi. Lämpötila oli tosin 30 astetta, en taitaisi tuota korkeampaan uskaltaa laittaa kun tuo on aika ärhäkkää huopumaan, tuo lanka.

And I've got another one finished. I started a carry-on project for the trip to Tallinn and I chose Revontuli and a rainbow-coloured Estonian wool to make it with. I didn't do that good a job with blocking but the rug is about 120x180 cm so you can approximate the size. Not too big but not a tiny shawl either. And since I do not like the smell of this wool in a finished project I popped it into the washing machine and ran a wool cycle at 30C and it came out fine. I would not risk it with any higher temperature for this wool felts really, really well.

- -

Miksi minulle käy aina näin? Ajattelin keriä pari vyyhtiä jotka olivat jääneet lojuskelemaan ja tässä oli vuorossa puolikas vyyhti joka jäi nälkävuosi-huivista yli. Olen mielestäni säilyttänyt sitä ihan kiltisti vyyhdillä mutta hohhoh, ei se keriminen sitten oikein suoraan onnistunutkaan. Perkele, sanon vaan.

And why, oh why this always seems to happen to me? I decided to wind some skeins I had laying around into balls and this was half a skein I had left over from the very long and boring scarf I knit in the spring. It looked all right and I thought I had been kind with it but no, it does not look very fine now. Damn, it's all I can say.