Vastoinkäymisiä - Obstacles

Tässä on tullut vähän hiljaiseloa vietettyä joulun ja muunkin vuoksi. Kun kovasti vaikuttaa että nyt on tapahtumassa se käsinneulojan painajainen, eli kädet ei kestä. Sormet ovat kipeytyneet...ei, en ole vielä käynyt lääkärillä mutta tuskin kyse on kuitenkaan mistään minkä voi parantaa syömällä enemmän suklaata - olen kokeillut. Mutta oli perimmäisenä syynä sitten mikä tahansa, niin näyttää kuitenkin siltä että neulomista ei voi jatkaa ainakaan normaaliin tahtiin enää.

- -

I've been living a bit quietly lately because of christmas and all. It very much seems that the worst that can happen to a knitter is about to happen, meaning that my hands are not up to it anymore. My fingers are starting to ache...and no, I haven't been to the doctor yet but I doubt it is something that can be fixed by eating more chocolate - I've tried. But whatever the reason is it seems that I can't go on knitting as much as I've been doing lately.

- -

Joten pienoisen itsesäälikohtauksen (ja suklaansyönnin, älkää unohtako suklaata) jälkeen olen tullutkin seuraaviin johtopäätöksiin:

• Käsin en neulo enää kenellekään muulle mitään, turha pyytää (äidinkään), itselleni vaan, itsekäs sika!
• Neulonta-aikaa vähennettävä, ohuet langat pois jos jotain haluaa valmiiksikin, paksumpaa kehiin (ei mitään sikapaksua kuitenkaan).
• Jotain muuta tarttis keksiä, sano.

"Jotain muuta"-osiota edustaa haaveilut neulekoneesta. Juu, tiedän että se ei ole samaa kuin käsinneulonta ja juu, siinä ei ole sitä "istutaan sohvannurkassa leffaa töllöttämässä ja neulomassa"-aspektia, mutta uhrauksia on tehtävä. Siis todellakaan ikinä ei mieleen tullutkaan että lopetanpa tässä nyt kylmästi kaiken ja myyn koko lankavarastoni muualle. Siellä on ihan liian ihania lankoja muille jaettavaksi! Surffailun ja pähkäilyn jälkeen mielessä on kuva Silver Reedin neulekoneesta keskivahvoille langoille (SK 860). Mutta en ajatellut sitä heti rynnätä ostamaan, pitää päästä kokeilemaan neulekonetta ensin. Blogin luonnekin varmaan muuttuu tässä, ainakin äkkiseltään vähemmän neulontaa ja enemmän jotain muuta (mitä, sitä en vielä tiedä), mutta sellaista se elämä on.

- -

So after some bitching and moaning (and chocolate consumption, let's not forget that) I've come to following conclusions:

• No handknitted items for anyone else but me from now on, no use asking about it (and that includes my mom also), all for me, selfish pig that I am!
• Must decrease the knitting time, no fooling with very thin yarns if I want to finish something, but play with thicker yarns from now on.
• Some other options.

The "some other options" I've been thinking about include getting a knitting machine. Yeah, I know it's not the same as hand knitting, it hasn't got that same "sitting on the sofa watching tv and knitting"-feel but sacrifices have to be made. I'm not yet up to thinking that I'll just quit alltogether and sell my stash. No way! I've got too many lovely yarns to give up to someone else. After some thinking and surfing I've got an image in my mind of Silver Reed knitting machine for mid-gauge yarns (SK 860). But I'm not planning on just going out and buying the thing, first I have to try machine-knitting. The nature of this blog is bound to change too, less hand-knitting and more something else (what, I don't know yet) but that is life.

- -

Mutta, huomenna palailen taas normaalin ohjelman pariin. Olen saanut liivin valmiiksi, mutta...säätövaihe jatkuu vielä, lisää huomenna.

- -

But, tomorrow we'll return to our scheduled program. I've finished the vest, but...the after-finishing phase is still on-going. More tomorrow.