Lupasin eilen, tai oikeastaan tänään, että seuraavassa postauksessa esitän Berten lahjan ja viimeiset lankaostokset. Ja eikun asiaan - ensimmäisenä pohjoismaisen salaisen ystävän lahja, joka tuli Norjasta asti. Sain Paul Bonner-tontun ja suklaata, mutta koska suklaa on jo syöty niin siitä ei kuvaa. Tässä tonttu patsastelee japanilaisen kissan seurassa.
I promised yesterday - or actually today - that in my next post I'd show you Berte's gift and my latest yarn purchases. So, here as promised: first, the present from my nordic secret friend from Norway was a Paul Bonner troll and some chocolate which I ate already. Here the troll is posing with a japanese cat.
- -
Ja tässä hammaslääkärilohdutuslankojen seurassa. Juu-uh, kuten mainitsin, niin viime viikon sunnuntaina onnistuin irroittamaan paikan hammaslangan avulla. Ja näinhän ei normaalisti pitäisi käydä...soitinpa siis maanantaiaamuna hammaslääkäripäivystykseen. En ilmeisesti olisi saanut soittaa akuuttiaikaan (7:45) koska tilanteeni ei kuulemma ollut akuutti (jaa-ah, on se nyt aika akuuttia olla ilman paikkaa minun mielestäni) ja siksipä minun olisi pitänyt soittaa vasta kymmenen jälkeen ja tiedustella josko olisi ollut mahdollista saada aika vielä samana päivänä. Akuutin asteen määritteli kipu ja särky...tosin jos olisin jonkin aikaa heilunut ympäriinsä reikä hampaassa niin eiköhän siitä olisi akuutti tullut ja sittenhän se vasta olisi ollut kivaa mennä hammaslääkäriin. Sain kuitenkin peruutusajan ja hortoilin ympäri Leppävaaraa etsimässä oikeaa paikkaa (mitä sitä turhaan karttoja katsoo kun tietää mihin menee - tai niin ainakin luulee). Löysin kuitenkin perille ja sain kuulla että paikan alla oli muhinut uusi reikä joka sitten irrotti edellisen paikan. Ugh. Kaksikymmentä minuuttia ja ilman puudutusta myöhemmin minulla oli uusi paikka.
En kyllä ymmärrä tätä puudutusinnostusta, ne pari hassua kertaa kun minulle on ala-asteen jälkeen tarvinnut hampaille jotain tehdä niin aina ovat olleet puudutusta tarjoamassa. Ei kukaan kyllä moista edes ehdottanut kun koulussa olin...ovatko aikuiset sitten sen verran kipuherkkiä vai eikö lapset tarvitse puudutusta sitten? Itse ymmärrän puudutuksen tarpeen isommissa operaatioissa mutta vaivaisen rei'än paikkaamisessa se on mielestäni hieman overkilliä koska siinähän puutuu tuntikausiksi puoli naamaa.
No, siitä sitten sinkosin joululahjaostoksille ja rääkätty hampaani äityi sitten parin tunnin päästä muistuttelemaan kärsimästään lievän säryn muodossa. Siispä tarvitsin jotain pehmeää ja Menitasta tarttui mukaan ihanaa meleerattua omenanvihreää Dropsin Alpakkaa kun sitä olin kuolannut jo pidemmän aikaa. Kiseleffin basaarista Sypressistä näköhermoon iski sitten petroolinsininen kaveri ja olin myyty. Tai siis minulle myytiin...kaappasin viimeiset kerät jonkun raukan kanssaneulojattaren nenän edestä melkein. Olisin mielelläni antanut kerän pois mutta kun sitä oli vain 400 grammaa jäljellä ja en ollut ihan varma kuinka paljon tarvitsisin. Olenko siis kauhea ihminen kun pidin kaiken itse? Enpä tiedä...mutta miten sitä sitten olisikaan potuttanut jos lanka olisi loppunut kesken??
- -
Ja tässä hammaslääkärilohdutuslankojen seurassa. Juu-uh, kuten mainitsin, niin viime viikon sunnuntaina onnistuin irroittamaan paikan hammaslangan avulla. Ja näinhän ei normaalisti pitäisi käydä...soitinpa siis maanantaiaamuna hammaslääkäripäivystykseen. En ilmeisesti olisi saanut soittaa akuuttiaikaan (7:45) koska tilanteeni ei kuulemma ollut akuutti (jaa-ah, on se nyt aika akuuttia olla ilman paikkaa minun mielestäni) ja siksipä minun olisi pitänyt soittaa vasta kymmenen jälkeen ja tiedustella josko olisi ollut mahdollista saada aika vielä samana päivänä. Akuutin asteen määritteli kipu ja särky...tosin jos olisin jonkin aikaa heilunut ympäriinsä reikä hampaassa niin eiköhän siitä olisi akuutti tullut ja sittenhän se vasta olisi ollut kivaa mennä hammaslääkäriin. Sain kuitenkin peruutusajan ja hortoilin ympäri Leppävaaraa etsimässä oikeaa paikkaa (mitä sitä turhaan karttoja katsoo kun tietää mihin menee - tai niin ainakin luulee). Löysin kuitenkin perille ja sain kuulla että paikan alla oli muhinut uusi reikä joka sitten irrotti edellisen paikan. Ugh. Kaksikymmentä minuuttia ja ilman puudutusta myöhemmin minulla oli uusi paikka.
En kyllä ymmärrä tätä puudutusinnostusta, ne pari hassua kertaa kun minulle on ala-asteen jälkeen tarvinnut hampaille jotain tehdä niin aina ovat olleet puudutusta tarjoamassa. Ei kukaan kyllä moista edes ehdottanut kun koulussa olin...ovatko aikuiset sitten sen verran kipuherkkiä vai eikö lapset tarvitse puudutusta sitten? Itse ymmärrän puudutuksen tarpeen isommissa operaatioissa mutta vaivaisen rei'än paikkaamisessa se on mielestäni hieman overkilliä koska siinähän puutuu tuntikausiksi puoli naamaa.
No, siitä sitten sinkosin joululahjaostoksille ja rääkätty hampaani äityi sitten parin tunnin päästä muistuttelemaan kärsimästään lievän säryn muodossa. Siispä tarvitsin jotain pehmeää ja Menitasta tarttui mukaan ihanaa meleerattua omenanvihreää Dropsin Alpakkaa kun sitä olin kuolannut jo pidemmän aikaa. Kiseleffin basaarista Sypressistä näköhermoon iski sitten petroolinsininen kaveri ja olin myyty. Tai siis minulle myytiin...kaappasin viimeiset kerät jonkun raukan kanssaneulojattaren nenän edestä melkein. Olisin mielelläni antanut kerän pois mutta kun sitä oli vain 400 grammaa jäljellä ja en ollut ihan varma kuinka paljon tarvitsisin. Olenko siis kauhea ihminen kun pidin kaiken itse? Enpä tiedä...mutta miten sitä sitten olisikaan potuttanut jos lanka olisi loppunut kesken??
And here the troll is with my after-dentist consolation yarns. As I mentioned last week on Sunday I managed to dislocate a filling with dental floss. And that is not something that's supposed to happen...so on Monday I phoned the county dentist appointment number. Apparently I shouldn't have phoned at the acute time (7:45) because according to them I wasn't having any acute problems (ah-hah, but I happen to think it's quite acute to be without a filling when there should be one) and thus I should have called only after ten to inquire after the possibility of obtaining an appointment at the same time if there was any left. The definition of "acute" was pain and swelling...though a couple of days with an open hole in my tooth and I probably would have qualified as an acute case and boy would the dentist appointment been fun then. But they graciously gave me a cancelled appointment and after wondering around Leppävaara a while (why consult the map when you know where you're going - or think you do) I found the place and I heard that there was a new cavity festering under the filling. Ugh. But about twenty minutes and without any local anesthesia later I got a brand new filling.
I don't understand all that fuss about local anesthesia. I mean, the couple of times after school when I've had some work done to my teeth they've always offered to stick me with needles. But nobody offered such treatment when I was in school (or still had my baby teeth, not much drilling after that)...are the grown-ups more prone to feeling pain or is it just that kids may suffer? I understand the need for numbing with larger operations but not with a simple cavity filling. I think it's a bit of an overkill and you end up with half your face feeling numb.
Well, after the dentist I went off to do some christmas shopping and after a few hours the poor tooth started to remind me what was done to it and it started to ache. So I needed something warm and soft to take the edge away and I went to my local LYS and got a lovely apple green alpaca yarn that I had coveted after a couple of time previously. Later in some other shop its petrol blue sister managed to hit me straight in the optic nerve and I was sold. Or I was sold to, actually, and I stole all the remaining petrol blue alpaca almost straight under a fellow knitter's nose. I would have happily donated a ball away but they only had 400 grams of the stuff and I wasn't really sure how much I'd need. Does that make me a terrible person then? I'm not sure...but imagine how I would have felt if I had run out of it when knitting.
I don't understand all that fuss about local anesthesia. I mean, the couple of times after school when I've had some work done to my teeth they've always offered to stick me with needles. But nobody offered such treatment when I was in school (or still had my baby teeth, not much drilling after that)...are the grown-ups more prone to feeling pain or is it just that kids may suffer? I understand the need for numbing with larger operations but not with a simple cavity filling. I think it's a bit of an overkill and you end up with half your face feeling numb.
Well, after the dentist I went off to do some christmas shopping and after a few hours the poor tooth started to remind me what was done to it and it started to ache. So I needed something warm and soft to take the edge away and I went to my local LYS and got a lovely apple green alpaca yarn that I had coveted after a couple of time previously. Later in some other shop its petrol blue sister managed to hit me straight in the optic nerve and I was sold. Or I was sold to, actually, and I stole all the remaining petrol blue alpaca almost straight under a fellow knitter's nose. I would have happily donated a ball away but they only had 400 grams of the stuff and I wasn't really sure how much I'd need. Does that make me a terrible person then? I'm not sure...but imagine how I would have felt if I had run out of it when knitting.
8 comments:
Samaa mieltä tuosta puudutushommasta. Oikein ihmettelin, kun YTHS:n hammaslääkäri aikanaan kysyi, että puudutetaanko paikkausta varten, kun ei todellakaan siihen mennessä ketään ollut kiinnostanut, sattuuko vai ei! Ja se puudutuspiikin laittaminen on sekin inhottavaa, joten no thanks!
Herkullisia lohdutuslankoja ja tonttu on kyllä tosi kiva!
Minä puolestani haluan ehdottomasti puudutuksen hammaslääkärissä. Ja kannattaa muistaa, että kipuherkkyys vaihtelee - itse olen ehkä kipuherkkä yksilö ja hammaslääkärin tuolissa on ehkä vähän vaikea rentoutuakin. Oli miten oli mutta puudutuksen ansiosta olen melkein päässyt eroon hammaslääkäripelostani ja se on aika paljon se. Lohdutuslangat on varmasti parempi juttu kuin lohdutussuklaa ;-)
Tanja
Tanja: Ok, onhan tuo totta että kipuherkkyys vaihtelee ja toisilla sattuu enemmän. Jos minullakin olisi iiiiso reikä niin ehkä sitten puudutuksen hyödyt olisivat suuremmat kuin haitat...ei se mitään mukavaa ole. Mutta ehkä enemmän ihmetyttää se, että eikö lapsia sitten tarvitse puuduttaa vai mikä mättää? Silloinhan ne hammaslääkäripelot alkaa kun koskee... Kun nyt kysellään joka välissä puudutuksesta ja silloin puudutettiin suunnilleen jos vedettiin hampaita suusta.
Jaah, kyllä meillä ainakin puudutettiin jo lapsena, muistan hyvin kun hammaslääkäri pisti ensin, kyseli sitten että tuntuuko, no tuntui, ja laittoi sitten lisää puudutusta, pariinkin kertaan, ja sitten kävinkin oksentamassa... Olis nyt luullut että lääkärisetä olis tienny että ehkä ei 7 vuotiaalle laiteta kolminkertainen määrä puudutusta vaikka siinä miten "tuntuu" vielä.
Mutta kyllä minä vieläkin otan sen puudutuksen, minun hampaisiin ei kosketa ilman sitä, se nimittäin sattuu aivan sairaasti kun ne joskus osuu niihin hermoihin siellä...
Lotta ja muut: tiedän tunteen. Olen itse hammaslääkärin tytär, ja voin sanoa, ettei tunnu kivalta, kun paikatessa porataan suoraan hermoon. Aijaijaijaijai! Mutta minä koitan vaan kiltisti kestää sen.
I am a wimp so I need the local anesthesia :-) Here in the states we have a product that you can buy at the grocery store and put in an emergency filling into your own tooth while you wait for the dentist. It works very well as I had to unfortunately find out one weekend.
Anyway, your troll is cute and yes you would have felt horrible if you had run out of the yarn.
Mulla on niin matala kipukynnys, ja lisäksi vielä vakava hammaslääkärikammo, että melkein olisi paras jos voisin jo kotona iskeä pari piikkiä puudutetta, niin olis helpompi mennä. Joskus lekuri teki jotain pientä paikkaa, ja sanoi, että huomasitko, ettei ollut puudutetta. Mä olin ihan että what! Että kai se on myös psykologista tarvetta. En mä pysty yhtään rentoutumaan ilman puudutetta, koko ajan pelkään että kohta sattuu, ja sitten meinaa taju lähteä kun unohtaa hengittää :D
Hyvä tietää että sypressistä saa alpakkaa... Koskas näemme taikajakun?
Post a Comment